إِذۡ
قَالُواْ
لَيُوسُفُ
وَأَخُوهُ
أَحَبُّ
إِلَىٰٓ
أَبِينَا
مِنَّا
وَنَحۡنُ
عُصۡبَةٌ
إِنَّ
أَبَانَا
لَفِي
ضَلَٰلٖ
مُّبِينٍ
٨
Niinpä he lausuivat: »Todellakin Joosef veljensä kera on isällemme rakkaampi kuin me, vaikka me kuulumme samaan veljien joukkoon. Totisesti, isämme on ilmeisessä harhassa.