وَأَقۡسَمُواْ

بِٱللَّهِ

جَهۡدَ

أَيۡمَٰنِهِمۡ

لَئِن

جَآءَهُمۡ

نَذِيرٞ

لَّيَكُونُنَّ

أَهۡدَىٰ

مِنۡ

إِحۡدَى

ٱلۡأُمَمِۖ

فَلَمَّا

جَآءَهُمۡ

نَذِيرٞ

مَّا

زَادَهُمۡ

إِلَّا

نُفُورًا

٤٢

He vannoivat mitä lujimman valan Jumalan nimeen, että jos heidän keskuuteensa varoittaja saapuisi, olisi heillä parempi johdatus kuin millään kansakunnalla; mutta kun varoittaja tuli heidän tykönsä, heissä heräsi vain vastenmielisyys.