30. Surah Ar-Rum, Finnish Translation

Roomalaiset on voitettu

lähellä olevassa maassa, mutta lähitulevaisuudessa he tappionsa jälkeen pääsevät voittajiksi

vähemmässä kuin kymmenessä vuodessa. Jumalalle kuuluu käskyvalta alussa ja lopussa, ja tuona päivänä uskovaiset ovat onnellisia

Jumalan avulla. Hän auttaa ketä tahtoo, sillä Hän on kaikkivaltias, kaikkein armollisin.

Tämä on Jumalan lupaus. Jumala ei milloinkaan riko lupaustaan, mutta useimmat ihmiset eivät sitä tiedä.

He tuntevat vain tämän maailman elämän ulkonaisen puolen, mutta tulevasta elämästä he ovat peräti välinpitämättömiä.

Eivätkö he ajattelekin mielessään: »Ei kai Jumala ole luonut vain määräajaksi taivasta ja maata ja kaikkea niiden välillä olevaa.» Mutta totisesti, useimmat ihmiset kieltävät joutuvansa Herransa eteen.

Eivätkö he ole kiertäneet maata ja nähneet, millaisen lopun saivat ennen heitä eläneet? Nämä olivat heitä voimiltaan väkevämpiä, he kaivoivat maata ja rakensivat sen pinnalle enemmän kuin nykyiset, ja heidän lähettiläänsä tulivat heidän luokseen selvin tunnusmerkein. Jumala ei tehnyt heille vääryyttä, mutta itse he tuottivat turmion sieluilleen.

Surkea oli niiden loppu, jotka pahaa tekivät, koska he kielsivät Jumalan merkit ja niitä pilkkasivat.

Jumala on pannut alulle luomistyön ja antaa sitten kaiken toistua, ja Hänen luoksensa teidän on palattava.

Ja sinä päivänä, jolloin hetki lyö, syntiset joutuvat epätoivoon,

eivätkä he suojelusjumalistaan saa ketään auttajaa, ja he kieltävät suojelijansa.

Sinä päivänä, jolloin hetki lyö, sinä päivänä heidät kaikki hajoitetaan.

Silloin ne, jotka nyt uskovat ja tekevät hyvää, ovat tervetulleita puutarhaan.

Mutta jotka eivät uskoneet, vaan kielsivät ilmoituksemme ja Meidän kohtaamisemme tulevassa elämässä, heitä kohtaa kuritus.

Julistakaa siksi Jumalan kunniaa sekä illoin että aamuin!

Hänelle kuuluu kaikki ylistys taivaassa ja maan päällä, sekä illalla että keskipäivällä.

Hän tekee kuolleesta elävän ja elävästä kuolleen, ja Hän elvyttää eloon kuolleen maan. Näin myös teidät (Arabian kansa) herätetään uuteen eloon.

Eräs Hänen merkeistään on se, että Hän on luonut teidät tomusta, ja katso, sitten teistä on tullut kautta maan levinnyt ihmissuku.

Eräs Hänen merkeistään on myös se, että Hän on teistä itsestänne luonut teille puolisot, jotta löytäisitte heistä tyydytyksen, ja Hän on antanut teille keskinäistä rakkautta ja laupeutta. Totisesti, tässä on merkkejä niille, jotka ajattelevat.

Hänen merkkejään on myöskin taivaitten ja maan luominen sekä kieltenne ja ihonvärinne moninaisuus. Totisesti, tässä on merkkejä maailman kansoille.

Hänen merkkejään on myöskin teidän unenne sekä yöllä että päivällä ja teidän pyrkimyksenne hankkia ylläpitonne hänen yltäkylläisyydestään. Totisesti, tässä on merkkejä niille, jotka kuuntelevat.

Hänen merkkejään on edelleen se, että Hän antaa teidän nähdä salaman sekä peläten että toivoen ja että Hän lähettää sateen taivaasta maan päälle, elvyttäen siten kuolleen maan eloon. Totisesti, tässä on merkkejä niille, joilla on ymmärrystä.

Eräs Hänen merkeistään on se, että taivas ja maa pysyvät Hänen käskystään paikoillaan. Kun Hän viimein lähettää teille kutsunsa, teidät noudetaan maan päältä.

Hänelle kuuluvat kaikki, jotka ovat taivaassa ja maan päällä. Kaikki tottelevat Häntä.

Juuri Hän on pannut alulle luomistyön ja antaa sitten kaiken palata takaisin, ja Hänelle tämä on helppoa. Hänelle kuuluvat ylevimmät nimitykset sekä taivaassa että maan päällä, sillä Hän on kaikkivaltias, viisas.

Hän esittää teille vertauksen teistä itsestänne: »Onko teillä ja omistamillanne orjilla yhtäläinen osuus omaisuuteen, minkä Me olemme teille suonut? Varotteko heitä samassa määrin kuin toinen toistanne?» Tällä tavoin Me tuomme julki merkkimme niille, joilla on ymmärrystä.

Ne, jotka tekevät syntiä, seuraavat vain omia halujaan, eikä heillä ole mitään tietoa. Kuka voi ohjata sellaista, jonka Jumala antaa eksyä? Heillä ei ole ketään auttajaa.

Käännä siis kasvosi vilpittömästi oikeata uskoa kohti, jonka Jumala on ihmissukua varten perustanut. Jumalan tekoja ei voida muuttaa. Tämä on oikea uskonto, mutta useimmat ihmiset eivät sitä tiedä.

Turvautukaa Häneen, täyttäen velvollisuutenne Häntä kohtaan. Palvelkaa Häntä, suorittakaa rukouksenne. älkää olko pakanoita,

niitä, jotka ovat pirstoneet uskontonsa ja hajaantuneet moniin lahkoihin, ja kukin ryhmäkunta riemuitsee omasta opistaan.

Kun onnettomuus kohtaa ihmisiä, he rukoilevat Herraa kääntyen Hänen puoleensa, mutta kun Hän antaa heidän maistaa armoansa, niin katso, osa heistä alkaa asettaa muita jumalia Hänen rinnalleen.

Täten he kieltävät sen, minkä olemme heille antanut. Nauttikaa aikanne, kyllä viimein tulette palkkanne saamaan.

Olemmeko lähettänyt heille ketään, joka olisi valtuuttanut heidät asettamaan muita Jumalan rinnalle?

Kun annamme ihmisten maistaa armoa, he iloitsevat siitä, mutta kun heitä kohtaa onnettomuus heidän tekojensa johdosta, niin katso, he joutuvat epätoivoon.

Eivätkö he ole huomanneet, että Jumala suo runsaat antimensa kenelle haluaa, ja että Hän myös voi mitata ne niukasti? Totisesti, tässä on merkkejä niille, jotka uskovat.

Anna siis sukulaiselle, mikä hänelle kuuluu, samoin tarvitseville ja matkamiehille. Tämä on parasta niille, jotka haluavat Jumalan mielisuosiota; ja he ovat niitä, jotka menestyvät.

Minkä te lainaatte korkoa vastaan, jotta se lisääntyisi ihmisten omaisuuksien avulla, se ei ole lisäystä Jumalan silmissä; mutta jos te suoritatte säädetyt almut haluten Jumalan mielisuosiota, niin sellaisten ihmisten palkka moninkertaistuu.

Juuri Jumala on teidät luonut ja sitten huolehtinut teidän elannostanne; sitten hän antaa teidän kuolla ja senjälkeen herättää teidät uuteen eloon. Onko suojelusjumalienne joukossa ketään, joka saattaisi tehdä yhdenkään näistä teoista? Kunnia olkoon Hänelle! Hän on korkealla sen yläpuolella, mitä he Hänen rinnalleen asettavat.

Turmiota tapahtuu sekä maalla että merellä ihmiskätten työnä, jotta Hän voisi antaa ihmisten maistaa tekojensa seurauksia, niin että he tekisivät kääntymyksen.

Sano: »Kulkekaa maalla ja merellä nähdäksenne millaisen lopun saivat ne, jotka ennen elivät; useimmat heistä olivat pakanoita.»