وَقَالَ
ٱلَّذِينَ
أَشۡرَكُواْ
لَوۡ
شَآءَ
ٱللَّهُ
مَا
عَبَدۡنَا
مِن
دُونِهِۦ
مِن
شَيۡءٖ
نَّحۡنُ
وَلَآ
ءَابَآؤُنَا
وَلَا
حَرَّمۡنَا
مِن
دُونِهِۦ
مِن
شَيۡءٖۚ
كَذَٰلِكَ
فَعَلَ
ٱلَّذِينَ
مِن
قَبۡلِهِمۡۚ
فَهَلۡ
عَلَى
ٱلرُّسُلِ
إِلَّا
ٱلۡبَلَٰغُ
ٱلۡمُبِينُ
٣٥
Ja ne, jotka ovat asettaneet muitakin Jumalan rinnalle, sanovat: »Jos Jumala olisi tahtonut, me emme olisi palvelleet ketään muuta kuin Häntä, emme me eivätkä esi-isämme, emmekä myöskään olisi pitäneet pyhänä ketään muuta kuin Häntä.» Näin tekivät myös ne, jotka ennen heitä elivät. Mutta ovatko lähettiläät vastuussa muusta kuin sanomansa julistamisesta?