وَإِن

طَلَّقۡتُمُوهُنَّ

مِن

قَبۡلِ

أَن

تَمَسُّوهُنَّ

وَقَدۡ

فَرَضۡتُمۡ

لَهُنَّ

فَرِيضَةٗ

فَنِصۡفُ

مَا

فَرَضۡتُمۡ

إِلَّآ

أَن

يَعۡفُونَ

أَوۡ

يَعۡفُوَاْ

ٱلَّذِي

بِيَدِهِۦ

عُقۡدَةُ

ٱلنِّكَاحِۚ

وَأَن

تَعۡفُوٓاْ

أَقۡرَبُ

لِلتَّقۡوَىٰۚ

وَلَا

تَنسَوُاْ

ٱلۡفَضۡلَ

بَيۡنَكُمۡۚ

إِنَّ

ٱللَّهَ

بِمَا

تَعۡمَلُونَ

بَصِيرٌ

٢٣٧

Jos te eroatte heistä, ennenkuin olette heihin koskeneet, mutta olette suorittaneet määrätyn osuuden heille, niin kuuluu heille puolet siitä, mitä olette suorittaneet, jolleivät he itse tai mies, jonka toimesta avioliitto solmittiin, tee jotain myönnytystä. Tekemällä myönnytyksiä lähestytte totista jumalisuutta; älkääkä unohtako olla jalomielisiä toisianne kohtaan. Jumala näkee, mitä te teette.